Niinkin vahva sana, kuin rakkaus

Nyt on taas ollut hieman väliä kun täällä on ehtinyt käymään. Mutta eipä tässä elämässä juurikaan mitään kummoista ole tapahtunut :) Varoitan, lopussa rakkaushömppää !!!!

Taas vaihteeksi itselläni paha, erittäin paha räkätauti päällä, täytyy vain toivoa ettei poika saisi tätä :s
Olen nyt ajotunneilla ehtinyt käymään kolmesti ja keskiviikkona olisi taas uusi ajo. Vaikkei ajaminen sen kummoisempaa ole, nautin siitä täysillä ja odotan hetkeä kun voin ottaa avaimet ja vain lähteä. Melko rasittavaa pyydellä koko ajan kyytiä sinne tänne. Teoriatunneilla olen käynyt kahdesti, mutta niissä nyt ei ole mikään kiire, käyn järjestyksessä, jotta kaikki pysyisi suht koht muistissa ennen teoriakoetta. Senkin voin suorittaa aikaisintaan 20.10.
  Mutta ajoista sikseen, Aku ''täytti'' lauantaina 9kk. Hänellä on 7 hammasta, osaa nousta tukea vasten, seisoo hetken ilman tukea, kävelee tukea vasten ja kiukuttelee, sekä tekee pahuuksiaan päivät pitkät. Mutta kuitenkin on oma ihana itsensä aina.
  Lauantaina saimme viettää J:n kanssa pitkästä aikaa kaksinkeskisen illan. Kultani osti minulle ruusujakin :3

 Kävimme suositussa Pippurimyllyssä syömässä erittäin hyvät piffit ja sen jälkeen menimme katsomaan elokuvan Kirottu. Oli taas jännitystä kerrakseen ja riittävästi joksikin aikaa :D noin puolen yön aikoihin tulimme meille, katsoimme telkkaria kynttilän valossa ja nautimme muutaman kylmän juoman ja nukahdimme sylikkäin aivan uuvuksissa ja entistä rakastuneempina. On se niin kummallista, miten yhteinen aika parantaakin välejä ja paljon. Kuinka tulisesti olen taas rakastunut. Ihan kuin olisimme ensi kertaa olleet yhdessä. Nooh seuraavaa kertaa odotellessa, ehkäpä jo marraskuussa pääsemme taas viettämään omaa aikaa kun tulee 1,5 vuotta mittariin :3 On se niin kurja miten voi olla jatkuvasti kamala ikävä J:tä vaikka juuri eilen näimme ja näemme taas torstaina. On niin vaikea nukahtaa iltaisin kun ei olekkaan sitä rakasta vieressä, ei tunnekkaan hänen lämpöään, eikä ole ketään joka antaisi hyvän yön suukon. Odotan innolla aikaa kun pääsemme elämään omaa elämäämme, yhteisen katon ja peiton alle. Vaikka Aku on jatkuvasti kanssani, silti kaipaan sitä miestä vierelleni. En vain ole kokonainen, jollei minulla olisi Akua tai J:tä. Ehkä joku ymmärtää mitä tarkoitan :) Rakastan häntä, eikä kukaan riistä sitä tunnetta minulta.

 Mutta nyt käperryn nessujen kanssa peiton alle ja toivon näkeväni unia rakkaastani. Palaillaan taas :)